Me saatiin meidän auto myytyä ja ollaan elelty ilman autoa viikon verran. Ja täytyy sanoa, että ei oikeastaan ole ollut edes ikävä autoilua. Voisin omasta puolestani vaikka tottua tähän. Huom. Omasta puolestani. Tonin ikäänkuin harrastus on autojen kanssa puuhailu, joten uusi auto tähän talouteen kyllä varmasti tulee jossakin vaiheessa (luultavasti ennemmin kuin huomaankaan). Mutta ainakin täällä tampereen seudulla pärjäisi vallan hyvin ilmankin. Toni pääsee kätevästi tosta 200 metrin päästä bussilla suoraan lähes työpaikan ovelle asti. Ja Prisma ja Citymarket ovat aivan kävelymatkan päässä, samoin kuin neuvola ja muskari.
Isoimpana plussana kuitenkin rahan säästyminen. Bussikortti maksaa sen 34 e kuukaudessa, rattaiden kanssa pääsee ilmaiseksi. Vaikka minä en meillä hoidakaan autolaskuja, niin jotenkin vahvasti olen sitä mieltä, että julkisilla kulkemalla säästää pitkän pennin. Toni koittaa aina tästä asiasta puhuttaessa väittää, ettei se autoilu nyt niin kallista ole.
Hyötyliikuntaa tulee muutenkin harrastettua päivittäin, kun Antonin kanssa kuljetaan jalkaisin lähes joka paikkaan. Mutta ilman autoa hyötyliikuntaa tulee harrastettua vieläkin enemmän.
Kuitenkin kuten edellä mainitsin, tämä autottomana eläminen ja ihmehippeily ei sovi tuolle kanssaeläjälle. Joten, siitä uuden auton valinnasta. Se vasta kuulkaas vaikeaa onkin. Minä olen hyvinkin innokas osallistumaan tähän seuraavan auton valintaan, kun neljä vuotta istuin Audin penkillä polvet suussa (ja tässä varressa tosiaan mittaa sen 162 cm). Minun mielestäni ehdoton kriteeri seuraavalle autolle, on sen koko. Kyllä pitää mahtua lapsi ja rattaat ja ostokset ja vielä vanhemmatkin yhtä aikaa kyytiin. Mutta miehelle tämä ei ole ollenkaan mikään välttämättömyys. Vaan se mikä miehen mielestä on ensiarvoisen tärkeää, on tietenkin teho. Selvähän se. Että saas nähdä löydetäänkö me ikinä autoa, joka täyttäisi meidän molempien toiveet. Kun budjettikaan ei ole aivan rajaton. Luultavasti meillä on kohta sellainen kaksipaikkainen urheiluauto ilman säilytystilaa.
Minä nyt siis yritän pitää pääni liittyen uuden auton kriteereihin, enkä heltyä. Muuten tässä käy juuri niin, että mies ajelee onnellisena kaksipaikkaisella urheiluautollaan pitkin kyliä. Nauraa vaan mennessään, että sinähän sanoit että pärjäät ihan hyvin ilman autoakin.
Jenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!