Touhua ja tohinaa

Voi vitsit mikä ihana päivä takana. Käytiin tänään kyläilemässä ystäväperheen luona. Siellä oli Antonia 1,5 kuukautta vanhempi ihana tytteli leikkikaverina. Kyllä sitä kummasti virkistyy kun välillä lähtee vähän kotoa jonnekin tuulettumaan. Ja Antonkin selvästi nauttii kun pääsee näkemään muita lapsia ja saa leikkiä muillakin leluilla kuin niillä niin nähdyillä omilla leluilla.

Tässä on ollut nyt melkoista hässäkkää viime päivät kun se muutto on jo ihan oven takana. Huomenna pitäis käydä hakemassa uuteen kämppään avaimet ja sit lauantaina muutetaan. Tilannehan on se, että kaikkia tavaroita ei vielä suinkaan ole pakattu. Jep jep, hyvinhän tässä vielä ehtii, niin vissiin. Käyks muille ikinä niin, että vaikka aloittaa kuinka ajoissa tekemään jotakin asiaa, niin kiire tulee kuitenkin joka kerta? Mulle käy niin IHAN AINA. Koskakohan mä opin?
Lisäksi mä oon käynyt tässä harva se päivä viemässä kirppikselle vähän lisäyksiä ja siistimässä pöytää. Kirpparilla on kauppa käynyt ihan kohtalaisen hyvin. Loput romppeet mitkä ei mee kaupaks, niin lahjoitan eteenpäin. Koska onko mitään raivostuttavampaa kuin viikata ne samat vuoden käyttämättä olleet vaatteet takaisin sinne kaappiin, jotka olet sieltä juuri myyntiä varten repinyt alas ja ajatellut, että kylläpäs tuli kaappiin tilaa? Kirppikseltä tein itsekin aika ihana löydön, nimittäin A:lle nahkarotsin kevääksi, kyllä pikkumiehen kelpaa.

Mulla on tässä kovin monta postausideaakin mielessä, mutta jahka nyt saadaan tää muuttorumba tästä ensin pois alta, niin pääsee niitä toteuttamaan.

Mukavaa torstaita tyypit!

Jenna

Viikonlopun positiiviset

• Anton pääsi vauvauintiin, siitäkin huolimatta, että mä ja Toni ollaan molemmat flunssassa. Ihanat mamma ja täti veivät A:n polskuttelemaan!

• Perheaika <3 Vaan niin parasta. Meillä Toni tekee välillä kuusi päiväistä työviikkoa, joten nämä kokonaan vapaat viikonloput on luksusta.

• Vietiin kirpparille myyntiin tavaroita. Rompetta ja vaatetta muuton tieltä pois.

• Pakkanen laski, vihdoin. Siispä ollaan ulkoiltu vähän, sen verran mitä meidän vanhempien flunssakunto on kestänyt.

• Varattiin helmikuulle minireissu Tallinnaan. Anttu pääsee ekaa kertaa reissun päälle! Nyt kun vielä saan hankittua mulle ja minimiehelle passit...

• Meillä on ihania ihmisiä ympärillä. Treffattiin mammaa, tätejä, ukkia ja pappaa.

• Viime yön hyvät yöunet. Sain nukkua aamulla muuta porukkaa pidempään.

• Rauhallinen kauppareissu ja hyllyjen välissä haahuilu. Niin ihanaa.

• Tuon pienen rakkaan kaikki hymyt ja naurut. Hellittelyt ja sylittelyt. Ne on kyllä aivan parasta ihan joka päivä.

• Sohvalle tarjoiltu iltapala.

Täällä on ollut vallan ihana viikonloppu. Positiivista sunnuntaita toverit!

Lisäsin muuten ton lukijat -"ikkunan", joten liittykää lukijaksi, jos kiinnostaa nämä mun höpinät.

Jenna

Verkkarimutsi

Me käytiin lauantaina pitkästä aikaa keskustassa pyörimässä. Napsastiin muutamat otokset kameralla, kun tämä äiti-ihminen oli oikeen meikannut itsensä. Hassua, että ennen sitä ei lähtenyt lähikauppaa kauemmas ilman meikkiä ja nyt homma on aivan toisinpäin. Mä oon kyllä vähän kateellinen niille äideille, jotka on aina niin nätteinä arjessakin. Mä taidan olla vaan liian laiska moiseen.
Mä myönnän, että välillä en harjaa koko päivään tukkaani, välillä mulla on pukluset vaatteet koko päivän päällä ja tajuan vasta illalla, etten oo syönyt mitään kunnollista päivän aikana, hups. Ennen kuin Anton syntyi, mä muistan ajatelleeni, että minä kyllä pidän sitten itsestänikin huolta, meikkaan päivittäin ja käytän edelleen trendikkäitä vaatteita. Se sellainen kotiäiti tyylin -stereotypia ei pätisi minuun, koska minähän olen aina nauttinut laittautumisesta. Niin siinä sitten vaan kävi, että kun tuo pieni poikamme pullahti ulos, niin kaikki muu tuntui toissijaiselta. Varsinkin oma ulkonäkö. Ja se on itselleni todellakin ookoo. Joten täällä ilmoittautuu yksi arkisin homssuisena haahuileva kotiäiti, ihan ylpeä sellainen.

Enkä kyllä voi vedota ajanpuutteeseen. Kyllähän mulla on se tunti omaa aikaa, kun Anton nukkuu päikkäreitä, mutta tällä hetkellä käytän sen hetken mieluummin vaikkapa siivoamiseen. Koska loppupeleissä siisti koti antaa mulle enemmän iloa kuin hieman tasaisempi ihonväri tai erottuvammat ripset. Ja jotenkin meikkaaminen arkisin tuntuu vähän turhalta, kun usein ainoat ihmiskontaktit ovat vastaantulevat tyypit ulkoillessa.

Noh, viikonloppuisin sitten sudin vähän meikkiä nassuun omaksi (ja miehenkin) iloksi ja valkkaan päälle jotain muuta kuin ne mukavuusverkkarit sieltä kaapista.

Muita verkkarimutseja??

Jenna

Nimpparit.

Meillä vietetään tänään isin ja pojan nimipäiviä. Me ei yleensä mitenkään erityisesti juhlisteta nimppareita, mutta mä halusin kuitenkin ostaa Antonille pienen lahjan. Ostin Prismasta Little People maatilan eläimet -setin. Ja olihan tuota isompaakin körilästä muistettava pienesti.

Mä ehdotin Anton nimeä raskaana ollessani, mutta se tyrmättiin ensin välittömästi Tonin toimesta. Mä kuitenkin olin aivan rakastunut juuri kyseiseen nimeen. Siinä sitten yritin hieman kuitenkin selitellä, että: "eikö olis kiva, jos teillä olis sama nimipäivä" ja: "meidän kaikkien nimet sopis niin kivasti yhteenkin". Eikä siinä kovin kauaa sitten mennyt, kun miekkonen ilmoitti, että nimi on saanut hyväksynnän ja pojasta tulee Anton.

Jossain vaiheessa tuntui, kun noita nimiä silloin mietittiin, että se on ihan toivoton urakka. Nimittäin löytää sellainen nimi, josta molemmat tykkää ja joka sointuu sukunimeen ym. Huhhuh, kuinkakohan vaikeeta on löytää seuraavalle lapselle nimi, kun sen täytyy sointua sitten myös isoveikan nimen kanssa kivasti yhteen. Vastaus: Ihan tosi vaikeeta.

Kivaa sunnuntaita jengi!

Jenna

Lempparit Antonin vaatekaapilta

Body: Next, Villapaita: H&M, Housut: Zara (Kaikki kirppikseltä)

Ajattelin esitellä meidän minimiehen vaatekaapin suosikkivaatteet. Toi ylläoleva kuva kuvastaa lähinnä Antonin juhlavaatetusta, että ei meillä täällä arkena kauluspaita päällä tönötetä. Mä oon tykännyt aina käyttää Antonilla eniten bodyja ja siihen yhdistettynä housut ja sukat. Oikeastaan kaikki potkuhousut ja puolipotkarit jäi käyttämättä mitä äitiyspakkauksessakin tuli. Ja noin pienen kanssa oon kokenut tosi hankalaks paidan, kun sitä saa koko ajan olla kiskomassa korvista alas. Paidat on varmasti käteviä sitten, kun tuo ukko oppii kävelemään, eikä enää niinkään mene nelivedolla eteenpäin. Housuissa suosin collegehousuja ja legginsejä, sellaisia siis mitkä ovat mukavia jalassa. Onhan meillä muutamat niiiin suloiset farkutkin, mutta niille tulee loppupeleissä hyvin vähän käyttöä, ainoastaan joissain juhlissa. Bodyissa ei ole väliä onko pään yli vedettävä vai neppareilla kiinnitettävä kietaisubody. Tosin parissa bodyssa on ollut niin pieni pääaukko, että oon joutunut laittaan jo pois, vaikka muuten olisivatkin vielä mahtuneet.

Housut: Lindex, Paita: H&M

Housut: Lindex, Body: Pikkuset

Väreistä sen verran, että eniten pidän aika neutraaleista ja maanläheisistä väreistä, mutta kyllä tuolta vaatekaapista muutama väripilkkukin löytyy. Antonin vaatekaapista löytyy vaatteita merkeiltä Lindex, Kappahl, H&M, Pikkuset, muutama Marimekko... Eli aika tuollaisia edullisia merkkejä. Mulla ei löydy mitään moitittavaa mistään edellä mainituista merkeistä. Hyvin ovat kestäneet kulutusta ja pesuja, hintaansa nähden ainakin. Mä en henkilökohtaisesti raaski laittaa yhteen puseroon useampaa kymppiä rahaa, joten sen tähden meiltä ei merkkivaatteita löydy. Toki ulkovaatteisiin tahdon panostaa kunhan Anton kävelee. Toistaiseksi kuitenkin ollaan pärjätty äp:n haalarilla, kun ulkona olo on lähinnä rattaissa hengailua. Jonkun verran oon ostanut kirppiksiltä, mutta paremmin sieltä löytyi kun Anton oli pienempi. Nykyään lähden usein tyhjin käsin kotiin, kun käytössä olevaa kokoa on paljon vähemmän tarjolla, varsinkin hyväkuntoista. Käytössä meillä on tällä hetkellä kokoa 74/80. Mä tykkään, että vaate saa olla päällä mieluummin vähän reilu kuin liian nafti.

Housut: H&M (kirppis), Body: Kappahl

Body: Pikkuset, Housut: Mini. Paita: Kappahl, Housut: Kappahl

Sellaisia lemppareita löytyi meidän murun vaatekaapista. Mites muut? Suositaanko teillä merkkikledjuja vai kirppiskuteita?

Jenna

Toni vastaa

Blogeissa on jo aikaa sitten kiertänyt 25 kysymystä bloggaajien puolisoille. Näitä on ollut hauska lukea, joten päätin yllyttää Toninkin vastaamaan näihin kysymyksiin. Katotaas kuinka hyvin Toni tuntee mut, näin lähes viiden vuoden jälkeen.

1. Jos tyttöystäväsi katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii?

- joku rikossarja

Juurikin näin. Esimerkiks Criminal minds ja Silta.

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?

-valkosipulikastikkeen

No aika useesti.

3. Mikä on hänen inhokkiruokansa?

-makaroonilaatikko

Nappiin meni.

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?

- jotain kanaa ja iso pepsi max

Joo, voisin syödä kanaa muutenkin joka päivä. Ja pepsi max on kirkkaasti lempparijuoma!

5. Mikä on hänen kengänkokonsa?

-38

Juup, joissain kengissä 37.

6. Jos hän keräilisi jotain, mitä se olisi?

-kenkiä

Todellakin! Perinteenä on myös, että saan Tonilta joka joulu tossut lahjaks. Tänä vuonna ne oli Niken Air forcet.

7. Mitä hän voi syödä päivittäin kyllästymättä?

-hedelmäpavee (leipä jota saa cittarista)

Ei lisättävää.

8. Mitä musiikkia hän kuuntelee?

- vähän kaikenlaista, mutta vain suomalaista

Kyllä vain, mun kun täytyy ymmärtää biisin sanoma.

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?

- trillereistä ja romanttisista

Just näin, ja ruotsalaisista rikoselokuvista (Beckit!).

10. Minkä väriset silmät hänellä on?

- vaaleansiniset

Ne on kulta kyllä vihreät..

11. Kuka on hänen paras ystävänsä?

- Kaisa

Kukapa muukaan, jo vuodesta 2002.

12. Asia, mitä sinä usein teet, josta hän ei pidä?

- jätän tavaroita sinne sun tänne

Täysin totta.

13. Missä hän on syntynyt?

-Tampereella

Kyllä vain, Tampereen Tayssissa.

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?

- juustokakku kivasti koristeltuna

Nam, kelpais!

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja?

-Blogi, meikki, muoti ja lapseen liittyvät jutut.

Myönnän.

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?

- Pitää lapsestamme huolta

 Ihana <3

17. Mikä on oudointa ruokaa mistä hän pitää?

-makaroni ja jauheliha siipikastikkeella

Hahhah, oikeen äijäruokaa!

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa mukanaan?

-Käsilaukku, puhelin ja Anton

Nykyään lähinnä hoitoreppu, puhelin ja Anton.

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?

-epäsiisteys kotona

Kuulostaks mä ihan siivousnatsilta??

20. Entä piristymään?

- Pään raaputus

Hahhah, juurikin näin. Kaikenlainen rapsutus tuntuu ihanalta, onks kellään muulla näin??

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?

-ei varmaan ketään

Eipä tule itselläkään ketään mieleen.

22. Millainen hän on tyttöystävänä?

- ihana ja huomioonottava

<3

23. Milloin hän tapasi vanhempasi?

- kauan sitten

Tarkennuksena 2011 kesällä.

24. Mikä on hänen uusin villityksensä?

- Blogin kirjoittelu ja sisustus jutskat.

:)

25. Millainen on hänen kotilookinsa?

- Kollarit, toppi ja hiukset ponnarilla

Näinpä, mamalook!

Arkistojen aarre vuodelta 2012

Toni & Jenna

Karhunpoika sairastaa

Antonilla on vauvarokko. Tänään oli neljäs tai viides päivä kuumeilua, äiti ei pysy enää laskuissa. Lisäksi taitaa pukata lisää hampaita. Jospa jo huomenna olis kuumeeton päivä, toivotaan. Äiti täällä meinaa mökkihöperöityä, ei nimittäin ole poistunut ovesta ulos (e-ei, ei edes viemään roskia tai hakemaan postia) siihen viiteen päivään. No, ei sillä, ei toi pakkanenkaan kyllä erityisesti houkuta. Jos A on huomiseksi tervehtynyt, niin meinataan repäistä ja lähteä käymään lastentarvikekirppiksellä. Tampereelle on avattu uus kirppis ja olishan se kiva käydä katsastamassa. Lastentarvikekirppiksillä tekee kyllä useesti hyviäkin löytöjä. Ja mikä parasta, sopuhintaan.

Mä oon alkanut jo pikkuhiljaa pakkaileen tavaroita muuttoa varten. Vitsit, mä rakastan muuttamista. Sitä, kun tavaroita pakkaillessa tulee karsittua kaikki turhat tavarat hiiteen. Ja tuntuuhan se ikään kuin uudelta alultakin. Kuten kuvasta näkyy, mulla on ollut myös erittäin innokas pakkausapuri... Kivaa viikonloppua!

Jenna

Vauvavuoden tarpeelliset tarvikkeet

Ajattelin laittaa ylös, mitkä ovat olleet meidän vauvavuoden tarpeelliset tavarat. Mitä hankintoja kannatti tehdä.

Hoitopöytä

Mulle oli selvää jo raskausaikana, että haluan hoitopöydän virkaa toimittamaan antiikkisen vinokansilipaston. Pelkkä hoitopöytä olisi ollut ehkä vähän turha ostos, koska olisi jäänyt sen puolen vuoden jälkeen tarpeettomaksi. Mutta tämä versio hoitopöydästä on ikuinen, koska toimittaa normaalin lipaston virkaa nykyään. Rakastan järjestystä ja mielestäni helpottaa arkea kummasti, kun jokaisella tavaralla on oma paikkansa. Noissa laatikoissa on Antonin vaatteet (vielä). Muuton jälkeen niissä on leluja, kun Anton saa omat vaatekaapit. Tason päällä sitten sen ensimmäisen puoli vuotta oli vaipat, vaipparoskis, hoitoalusta, rasvat, harsot, supot... Oikeastaan kaikki hoitoon tarvittavat asiat.
Nyt edellä mainitut (vaipparoskista ja hoitoalustaa lukuunottamatta) kätkeytyy tuon kannen taakse.

Kantoreppu

Kantoreppu toivottiin ristiäislahjaksi. En hankkinut raskausaikana, kun mietitytti silloin vähän tulisiko moiselle käyttöä. Mutta kyllähän se on ollut tarpeellinen. Anton ei ole viihtynyt vaunuissa hereillä ollessaan, tällöin kantoreppu on ollut jos jonkin kävelylenkin pelastus. Ja oi tarvitseeko edes mainita, kuinka ihana tämä onkaan jossain kirpputorilla tai kauppakeskuksessa, kun vaunuilla ei pääsisi eteen eikä taa. Meillä on Stokken MyCarrier Cool -kantoreppu, eikä kyllä löydy mitään moitittavaa. No, paitsi ehkä sen hinta.

Imetystyyny

Toni kävi tämän ostamassa samana päivänä, kun kotiuduttiin sairaalasta. Oli sen hyvän imetysasennon löytäminen ilman tätä aivan mahdotonta. Tai no löysi sen hyvän asennon makuullaan, mutta jostain syystä sitä ei 24/7 huvittanut maata pelkästään sängyssä (koska Antonhan söi alussa sen 24/7, tai ainakin tuntui siltä). Toiset pärjää ihan tavallisten tyynyjenkin kanssa. En vaan itse saanut mukavaa asentoa niiden kanssa. Meillä on doomoon imetystyyny, ostettu baby stylesta.

Tämä kuva on lainattu netistä. Mutta siis meillä on täysin kuvanmukainen.

Yhdistelmävaunut

Vaunut on meillä kovalla käytöllä. Niitä tarvitaan ihan joka päivä. Anton nukkuu päivän yhdet päikkärit vaunuissa ja äiti saa vähän liikuntaa siinä samalla. Vaunuina meillä on Brion smilet. Ihan kelvot perusvaunut minun mielestäni. Ainoo harmitus näissä on ollut, että vaunukopan tuo ruskea kangas on päästänyt väriä ja värjännyt tota valkoista sisävuorta kellertäväksi.

Pinnasänky

Ensimmäiset 3-4 kuukautta meillä nukuttiin perhepedissä. Pääsinhän itse paljon helpommalla yösyötöt, kun tissi vaan suuhun ja jatkoin omia unia. Kuitenkin ensimmäisten kuukausien jälkeen yösyötöt väheni ja päätettiin siirtää poitsu omaan sänkyyn meidän sängyn viereen. Pinnasänky saatiin tutuilta.

Syöttötuoli

Meillä on Stokken tripp trapp. Oikein oiva peli kyllä. Ostin käytettynä Torista. Halusin nimenomaan tämän syöttötuolin kun käy sitten isompanakin Antonin omana tuolina.

Kylpyamme

Niinkuin olen aiemminkin maininnut, meillä rakastetaan kylpemistä! Muutenkin olen itse kokenut helpommaksi kylvettämisen kuin suihkussa pesemisen. Meillä on käytössä Ikean amme. Miinuksena siinä, että se on kooltaan kamalan pieni. Ollaan kuitenkin pärjätty sillä.

Turvakaukalo

Turvakaukalo/ turvaistuin on myös aika oleellinen juttu, jos aikoo autolla matkustaa. Hyvinkin tarpeellinen kapistus, mutta Antonin inhokki. Meillä ei olla koskaan viihdytty autossa. Senpä takia mitään maakuntamatkoja ei olla tehty. Ehkä sekin päivä vielä koittaa... Turvakaukalona Britaxin joku? Ollaan saatu tämä mun tuttavilta. Tällä hetkellä Kiddyn guardianfix pro 2 palkki-istuin, tämä ostettiin uutena. Ollut vasta melko vähällä käytöllä.

Sitteri

Mietin aika kauan laitanko sitteriä ollenkaan tähän listalle. Nimittäin Anton ei oikein viihtynyt sitterissä. Ei siis ollut meillä järin kovalla käytöllä. Mutta toisaalta sitteriin oli helppo laskea vauva, kun laittoi itselleen murkinaa tai kun Anton alkoi ruokailemaan kiinteitä. Olkoot siis tämäkin listalla. Hankin ton Emman sitterin kirpparilta.

Tietty näihin lisäyksenä voisi vielä sanoa hyppykiikun, mutta ilmankin kyllä pärjää vallan mainiosti. Tällä äipällä tuli moiset tarvikkeet mieleen. Toivottavasti muistin kaikki. Tässä oli nyt vaan tarvikkeet, vaatteista ja tekstiileistäkin vois vaikka kirjoitella. Ihanaa torstaita!

Jenna

Kun arkeen palaaminen ahdistaa

Mun pitäisi palata maaliskuussa takaisin koulunpenkille. Ja ajatuskin siitä ahdistaa. Tosin lohdullista siinä on se, että koulua on sen 2 kuukautta ja sitten minä toivon mukaan valmistun. Ja mulla on suunnitelmissa vielä jatkaa kotiäiteilyä opintojen loppumisen jälkeen. Mutta kun en haluaisi tulla vielä vedetyksi ulos täältä meidän omasta kuplastamme. Olen nauttinut kotiäitiydestä ihan suunnattomasti. Ja onhan Anton vielä niin pieni. Koulua mulla on kolme iltaa viikossa, joten Anton on isin tai mamman (mun äidin) kanssa äidin ollessa opiskelemassa. Ei siis onneksi vielä joudu mihinkään päiväkotiin.

Enkä siis todellakaan ajattele heidän olevan mitenkään huonompia vanhempia, joiden on pakko laittaa lapsi siinä vuoden iässä päiväkotiin. Tai jos joku kaipaa takaisin työelämään. On niin monia erilaisia tapoja olla vanhempi. Yhtä monta tapaa kuin on vanhempaakin. Minä haluan kasvattaa lastani kotona niin pitkään kuin se on mahdollista tai tuntuu hyvältä. Ja onneksi myös isimies, Toni, on samaa mieltä kanssani tästä asiasta. Meillä ei ole vielä asuntolainaa tms., joka pakottaisi minut töihin heti virallisen äitiysloman loppumisen jälkeen. Joten elämme sitten pienemmillä tuloilla, jotta Anton saa vielä jatkaa kotoilua äidin kanssa. Tämä on meidän valintamme. Ja minä ehdin vielä niitä oikeita töitä tekemään vaikka kuinka ja paljon. Anton on kuitenkin pieni vain kerran.

Toki varsinkin kun Anton hiukan kasvaa niin on tärkeää, että hän pääsee näkemään ikätovereita ja leikkimään muiden lasten kanssa. Sen takia me käydäänkin harrastamassa (äitikin toki nauttii aina välillä siitä aikuisesta seurasta...). Ja onhan niitä kaikenlaisia kerhojakin, joihin voi mennä mukaan. Tällä hetkellä on tällaiset fiilikset.

Näihin mietteisiin. Mukavaa tiistaita!

Jenna