Touhua ja tohinaa

Voi vitsit mikä ihana päivä takana. Käytiin tänään kyläilemässä ystäväperheen luona. Siellä oli Antonia 1,5 kuukautta vanhempi ihana tytteli leikkikaverina. Kyllä sitä kummasti virkistyy kun välillä lähtee vähän kotoa jonnekin tuulettumaan. Ja Antonkin selvästi nauttii kun pääsee näkemään muita lapsia ja saa leikkiä muillakin leluilla kuin niillä niin nähdyillä omilla leluilla.

Tässä on ollut nyt melkoista hässäkkää viime päivät kun se muutto on jo ihan oven takana. Huomenna pitäis käydä hakemassa uuteen kämppään avaimet ja sit lauantaina muutetaan. Tilannehan on se, että kaikkia tavaroita ei vielä suinkaan ole pakattu. Jep jep, hyvinhän tässä vielä ehtii, niin vissiin. Käyks muille ikinä niin, että vaikka aloittaa kuinka ajoissa tekemään jotakin asiaa, niin kiire tulee kuitenkin joka kerta? Mulle käy niin IHAN AINA. Koskakohan mä opin?
Lisäksi mä oon käynyt tässä harva se päivä viemässä kirppikselle vähän lisäyksiä ja siistimässä pöytää. Kirpparilla on kauppa käynyt ihan kohtalaisen hyvin. Loput romppeet mitkä ei mee kaupaks, niin lahjoitan eteenpäin. Koska onko mitään raivostuttavampaa kuin viikata ne samat vuoden käyttämättä olleet vaatteet takaisin sinne kaappiin, jotka olet sieltä juuri myyntiä varten repinyt alas ja ajatellut, että kylläpäs tuli kaappiin tilaa? Kirppikseltä tein itsekin aika ihana löydön, nimittäin A:lle nahkarotsin kevääksi, kyllä pikkumiehen kelpaa.

Mulla on tässä kovin monta postausideaakin mielessä, mutta jahka nyt saadaan tää muuttorumba tästä ensin pois alta, niin pääsee niitä toteuttamaan.

Mukavaa torstaita tyypit!

Jenna